Tämä Raamattu tehtiin ulkomailla, ihmisten toimesta, jotka eivät voineet turvallisesti jäädä kotiin. Kun Maria I nousi valtaistuimelle 1553 ja Englanti palasi Roomaan, muutama sata protestanttia lähti; osa heistä asettui Calvinin Geneveen, jossa oli painokoneita, heprean ja kreikan oppineisuutta eikä piispaa, jolle vastata. William Whittingham julkaisi siellä Uuden testamentin 1557. Anthony Gilbyn johtama ryhmä kävi läpi Vanhan testamentin, ja täydellisen Raamatun painoi Genevessä Rowland Hall vuonna 1560, kaksi vuotta Marian kuoleman jälkeen, kun useimmat pakolaiset olivat jo palanneet kotiin.
Se, mitä he tuottivat, muutti englanninkielisen Raamatun ulkonäön. Se oli ensimmäinen, jossa jokainen jae oli numeroitu, joten lukija voitiin ohjata riville eikä lukuun. Se ladottiin antiikvalla fraktuuran sijaan ja julkaistiin niin pienenä ja halpana, että sen saattoi omistaa sen sijaan että se olisi ollut kahlittuna lukupulpettiin. Ja marginaalit olivat täynnä: ristiviitteitä, selityksiä vaikeista sanoista, karttoja ja huomautuksia siitä, mitä kohta tarkoitti. Juuri viimeksi mainittu on syy siihen, että sitä rakastettiin ja että se herätti närää. Selitykset ovat reformoituja, paikoin terävästi, ja ne kertovat lukijalle yhtä auliisti mitä ajatella kuninkaista kuin mitä ajatella opista.
Tämän laitoksen vuosiluku vaatii varauksen, sillä Geneven Raamattu ei ollut yksi kirja vaan kahdeksankymmentä vuotta uudelleen painettu teksti, jonka osat vaihtuivat. Vuonna 1576 Laurence Tomson korvasi Uuden testamentin omalla tarkistuksellaan, joka oli tehty Theodore Bezan vuoden 1565 kreikankielistä laitosta vasten, ja vuodesta 1587 juuri se on se Uusi testamentti, joka useimmissa Geneven Raamatuissa on. Vuonna 1599 lisättiin Franciscus Juniuksen selitykset Ilmestyskirjaan. “1599” nimeää siis kokoonpanon — Tomsonin Uusi testamentti ja Junius Ilmestyskirjasta — täsmällisemmin kuin painovuoden, ja tuota vuosilukua kantavia Raamattuja painettiin senkin jälkeen. Siksi luettelokortti jättää vuoden tyhjäksi, kun taas askelmamerkintä, joka tarvitsee jotakin lyhyttä näytettäväksi, lukee GNV 1599.
Sen asema tässä kokoelmassa on sarana. Pisin polveutumisketju täällä kulkee World English Biblestä American Standard Versioniin, siitä Revised Versioniin ja Kuningas Jaakon käännökseen, ja sitten tähän: avaa yksi askelma lisää Kuningas Jaakon jakeen alta, ja Geneven sanamuoto ilmestyy sen alle — yksinkertaisin tapa nähdä, kuinka paljon Kuningas Jaakosta on perittyä eikä sepitettyä. Geneven alla ei ole enää mitään englanniksi — vain kreikka ja heprea, Textus Receptus ja Westminsterin Leningradin koodeksi, joissa tikkaat saavuttavat pohjansa. Teksti annetaan sellaisena kuin laitoksessa se on, kirjoitusasuineen kaikkineen, joten 1. Moos. 1:1 sanoo heauen; psalmien päällekirjoitukset ja Heprealaiskirjeen loppusanat kulkevat sisäkkäin ensimmäisen jakeen alussa, kuten nuo painokset ne asettivat, ja ne on jätetty sinne siivoamatta pois.